1 Politihkalaš vuođđooaidnu

Mii sápmelaččat leat eamiálbmot Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

SáB/SfP bargá min oktasaš vuoigatvuođaid ovdii.

SáB vuođđuda politihkas ásahuvvon olmmošvuoigatvuođaide ja sámeálbmoga filosofiijii ja luondduáddejupmái. Sámi vierut ja riekteáddejumit biddjojit vuođđun luondduriggodagaid hálddašeapmái ja geavaheapmái.

SáB áigu váfistit sápmelaččaid searvevuođa báikkálaččat, sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

2 Vuoigatvuođat

Mis sámiin eamiálbmogin leat historjjálaš vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja mearraguovlluide. Eat leat goassige addán geasage vuoigatvuođaid iežamet guovllus. Mis sámiin lea vuoigatvuohta nannet ja ovddidit giellamet, identitehtamet, filosofiijamet ja kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš ovdanbuktimiiddámet. Min ealáhusat ja eallinvuogit leat áiggiid čađa ceavzilis vuogi mielde sajáiduhttán, sihkkarastán ja fievrridan ávnnaslaš vuođu sámi servodahkii. SáB áigu bargat dan ovdii ahte;

• sámiide galgá addit lassi ja realisttalaš ruđalaš resurssaid sámi servodaga nannemii ja ovdánahttimii min eavttuid vuođul
• sámiin, beroškeahttá gos ássat, galgá leat oamastus min álgovuoigatvuođaide sámi guovlluin
• min ruovttuguovlovuoigatvuođat galget rievttálaččat suodjaluvvot
• nationálastáhtat galget doahttalit riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, ON eamiálbmotjulggaštusa ja lágaid mat suodjalit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Dáid galgá siskálastit nationála lágaide ja addit ovdasaji ovdalii nationála lágaid, láhkaásahusaid ja merremiid

3 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu eará eamiálbmogiiguin

SáB oaivvilda ahte galgá ovdánahttit ja nannet oktavuođa eará eamiálbmogiiguin ja vehádatálbmogiiguin. Dán barggus galget vuoruhuvvot eanavuoigatvuođat sihke riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat. Sámeálbmot Bellodat áigu bargat dan nammii ahte:

• riikkaidgaskasaš bargu nannejuvvo ja ovdánahttojuvvo
• eanavuoigatvuođat riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat vuoruhuvvojit
• stipeandaortnegat ásahuvvojit eamiálbmotoahpuide
• riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja julggaštusat doahttaluvvojit

4 Riddo- ja vuotnaguovllut

SáB áigu bargat dan nammii ahte ássan min riddo- ja vuotnaservodagain lassánivččii. Maŋimuš logenearjagiid guolástuspolitihka geažil lea ássan geahpeduvvomin min riddo- ja vuotnaservodagain. SáB áigu bargat lassi eriid nammii riddo- ja vuotnafatnasiidda main galgá leat vuovdingeatnegasvuohta. Guolleoastit geain leat gádderusttegat riddoguovlluin eai beasa dál oastit doarvái varas guliid trolárfatnasiin go dieid fanaseaiggádat eai doala vuovdingeatnegasvuođa. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• riddoguolástanlávdegotti evttohus NOU 2008:5 boahtá doibmii ja siskálastojuvvo gustojeaddji norgga guolástuspolitihkkii
• stuorát guolleearit sirdojit trolárfatnasiin vuotna- ja riddofatnasiidda sihkkarastin dihtii ássama min riddo- ja vuotnaguovlluin
• guolástusrusttegiidda rittus galgá sihkkarastit varasguoli ja buriid doallodiliid

• ásahuvvo sierra sámi/eamiálbmot guolástanavádat

Hehtten dihtii ahte varas guolli sáddejuvvo eret riikkas, áigu SáB bargat dan nammii ahte guolástuspolitihkas dohkkeha čuovvovaš njuolggadusaid:

• ásahuvvo birasdivat go lágida galmmihuvvon varas guoli, nu ahte šattašii heajos ekonomiija varasgálvvuid eksporteret
• Trolárfatnasat ja stuorra-riddo goasttideaddjit masset 20 % sin earis čuovvovaš earrejagi jus dat leat eksporteren varas guoli
• earit maid váldá eret trolárfatnasiin ja stuorra-riddo goastideaddjiin varasguolleeksportta geažil, sirdojit vuotna- ja riddofatnasiidda

5 Luonddu- ja riggodathálddašeapmi

Luonddu- ja birasgáhtten lea Sámeálbmot Bellodahkii vuoruhuvvon bargu. Dán vuođul áigu SáB bargat dan nammii ahte:

• riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja direktiivvat doahttalit eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái
• ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdánahttin doahttaluvvo ja nannejuvvo
• multinationála fitnodagat eai oaččo lobi bohkat minerálaid almmá Sámedikki lobi haga
• nationála ja internationála direktiivvat eai galgga leat sámi ealáhusaide hehttehussan

• bieggaturbiinnaid ceggemat nannámis ja čáziin bissehuvvojit, ja ovdalis addojuvvon konsešuvnnat gessojuvvojit ruovttoluotta
• huksejeaddji gohčohallo máksit buhtadusa luonddu ja ealáhusaide dagahan vahága ovddas
• huksejeaddji divvu luonddu vahágiid rusttetdoaimma oktavuođas

6 Gávpotsámiide doaibmaplána

Eanet sámit válljejit ásaiduvvat gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide, nu ahte dál leat máŋga buolvva sámit riegádan ja bajásšaddan gávpogiin. Danne lea dehálaš bargat oadjebas, eleš sámi servodagaid nammii gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• Sámediggi ráhkada gávpogiidda sierra doaibmaplána
• gielddat ja fylkagielddat nannejit gealbbuset sámegielas, kultuvrras ja historjjás
• ceggejuvvojit eanet sámi kultur- ja giellaguovddážat, mas Bergen dán bajis vuoruhuvvo
• eanet sámi mánáidgárddit ásahuvvojit, ja dálá sámi mánáidgárddit nannejuvvojit
• sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut oadjuduvvojit ja nannejuvvojit
• gávpotássi sámi eallilan olbmuide sihkkarastojuvvo buorre eallin

7 Ealáhuspolitihkka

SáB vuođđooaidnu ealáhusovdáneamis lea vuođđuduvvon ceavzilis prinsihppii, mii mearkkaša ahte ávkkástallan lea dan badjebáhcagis maid luondu ieš sáhttá šaddadit. Min ealáhusat ja eallinvuogit leat áiggiid čađa sámi servodahkii sajáiduhttán ja sihkkarastán ávnnaslaš vuođu ceavzilis vuogi mielde. Sámi árbevirolaš ealáhusat leat dehálaččat sámi servodahkii ja galgá danne daid sihkkarastit ja nannet. Eamiálbmotperspektiiva ja árbevirolaš máhttu galget vuhttot buot ealáhuspolitihkas. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• huksejeaddjit leat geatnegasat láhčit dili doaibmi ealáhusaide jus galggašit oažžut lobi nuppástuhttit eatnamiid geavaheami
• birrasa deasta galgá gustot ovddabeale kommersiealla beroštumiid deastta

• ruđalaš doarjjaortnegat galget gustot seamma vuođuin buot sámiide
• ásahuvvo sierra riikkaidgaskasaš sámi mátkeealáhusorgána mii galgá ovddasvástidit márkanfievrridit ja vuovdit sámi guoski mátkeealáhusbuktagiid
• sihkkarastojit buorit eavttut duodjái ealáhussan

• sáivačáhce- ja johkabivdu galgá sihkkarastojuvvot historjjá ja árbevieruid guotkku

• báikeolbmot galget luondduriggodagaid hálddašit

• boazodoallu guovddáš sámi ealáhussan ja dehálaš kulturguoddin, ferte duođaid oažžut vejolašvuođaid nannemii ja ovdánahttimii
• ceggejuvvo sierra doarjjaortnet sámi guovlluid eanadoalu ovdánahttimii
• nuoraid galgá movttiidahttit bargat sámi vuođđoealáhusain
• meahcástanealáhusaid ealáhusšiehtadus čielggaduvvo ja biddjojuvvo doibmii
• galgá láhččit dili ekonomalaš ovdáneapmái nu ahte boazodoallu sáhttá leat resursan eará ealáhusdoalliide, nugo duodjái

8 Sámegiella

Giella buorrána beaivválaš anu bokte, ja buot doaimmat sámegiela várás galggašedje sihkkarastit eanet giellageavaheaddjiid. Árbevierut ja árvvut seailluhuvvojit ja sirdašuvvot giela bokte. Ferte álggahit doaimmaid mat váfistit ahte Sámelága giellalágat čuvvojit ja ahte jus daid rihkku, de áššáskuhttojuvvo. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• sámegiella nannejuvvo ja čalmmustahttojuvvo
• sámegiella rahpá vejolašvuođaid ja ásaha gullevašvuođa. Sámit galget beassat geavahit gielaset miehtá eallima
• oahpahusa galgá láhčit nu ahte buohkat geat áiggošedje oahppat sámegiela ožžot dan vejolašvuođa
• giellageavaheami ferte normaliseret, nu ahte dan sáhttá visot eallima oktavuođain beaivválaččat geavahit
• sámegiel gealbu berrešii luvvet ovdamuniid, ja njálmmálaš giellagealbbu gáibádus berrešii leat dehálaš eaktun dihto virggiide, áinnas almmolaš surggiin
• buohkat berrešedje beassat sámegiela hállat giellaarenaid ja giellalávgumiid lágidemiin
• ásahuvvojit máŋggalágan doaimmat lasihan dihtii sámegielhálliid logu, earret eará nu ahte giellaoahpahus lágiduvvo ođđa dutkama rávvagiid mielde

9 Duodji

Duoji bokte sirdašuvvet dološ ráje árbevierut. Vásáhus ja čehppodat sirdojuvvo buolvvas bulvii. Ná jotkojuvvo árvvolaš čehppodat, maid doloža rájes lea rábidan. Moanaid sámi servodagain lea duodji kultuvrra caggin. Duodji lea identitehta, kulturguoddi, árbevieruid guoddi, dat ásaha gullevašvuođa ja dat ásaha iešdovddu duojáriin ja servodagain. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• álbmot oažžu rivttes dieđuid duoji birra
• ásahuvvojit deaivvadanbáikkit máhttoloktemii ja fágaovdáneapmái
• sámi identitehta ja giella nannejuvvojit duddjoma bokte
• máŋgga sajiid čájáhusain lasihuvvo duoji birra diehtu ja duoji árvu
• duodji oažžu riikkaidgaskasaččat eahpeávnnaslaš sámi kulturárbbi árvodási

10 Eallilan olbmot

Eallilan olbmot leat historjjálaš oktavuođas dollojuvvon nana árvvus ja danne sis berrešii leat guovddáš sadji sámi servodagas. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• nanne ja ovdánahttá sámi dearvvasvuođadeaivvademiid eallilan olbmuid várás
• leat sámegielhálli bargit buohcciruovttuin, nu ahte ássit dovdet oadjebasvuođa go gielaset besset hállat
• ceggejuvvojit deaivvadanbáikkit gos eallilan olbmuid ja nuoraid oktavuohta dikšojuvvo
• ásahuvvo sámi boarrásiidáittardeaddji
• sámi eallilan olbmot buohcceruovttuin ožžot báikkálaš jagiáigevuđot biepmu mii sihkkarastá sihke guoddevaš ja buori boarrásiidfuolahusa

11 Mánát ja nuorat - sámi mánáidgárddis allaskuvlii/universitehtii

Galgá giddet fuomášumi mánáid ja nuoraid sámi identitehta nannemii. Sámi mánát ja nuorat leat oassin álbmogis mas lea oktasaš historjá ja kultuvrralaš árbi. SáB áigu bargat dan nammii ahte buot sámi mánáide sihkkarasttášii oahpahusmanu

mánáidgárddis gitta allaskuvlla- ja universitehtadássái. Oahpahus galgá leat sámegillii ja sámi premissaid vuođul, nu ahte nuorat movttiidahttojit hábmet boahttevuođaset sámi árvvuid vuođul. Nuoraid ferte hásttuhit válljet sámegiela oahpahangiellan skuvllas.

Giellafálaldat galgá heivehuvvot juohke mánnái ja nurrii. Vai dáinna lihkostuvašii, de galgá leat buorre gulahallan gaskal ruovttu ja oahppoásahusaid. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• mánát ja nuorat oahpahuvvojit sámegillii ja sámegielas
• sámi kultuvrras ja árbevieruin lea geatnegahtton sadji buot mánáidgárddiin ja buot oahpaheamis
• sámemánáide galgá fállat mánáidgárddi/ovdaskuvlla gos lea sámegiella ja kulturgealbu
• oahpaheapmi sámegielas fágan geavvá dábálaš skuvlaáiggis
• sámegiel oahpponeavvut ráhkaduvvojit buot fágain mánáidgárddi rájes joatkkaskuvlla dássái
• sámi sisdoallu nannejuvvo buot fágasurggiid guovdu, oahpaheaddjiid gealbolasiheami bokte
• sámegielhálli bargiid oččodit mánáidgárddiide ja skuvllaide
• sámi nuoraidbargu riikkarájáid rastá nannejuvvo
• ásahuvvo sámi mánáidáittardeaddji
• ON mánáidkonvenšuvdna čuvvojuvvo visot áššiin mánáidsuodjalusas
• sámi mánáidgárddiide ásahuvvojit guovttegielalaš ráđđeaddivirggit

12 Sámi museat

Mii oamastat historjámet ja vuoigatvuođa dan gaskkustit. Museaid sámi ossodagat leat leamaš unniduvvon etnográfalaš čájáhusaide, ja dávvirat leat čájáhusain beroškeahttá daid álgoálgosaš eaiggádiid dahje birrasiid. Sierra sámi museaid ásaheami bokte galget sámi dávvirat máhcahuvvot sámi museaide main lea doarvái magasiidnakapasiteahtta. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• várrejuvvo ruhta rádjarasttildeaddji prošektii mas sámi museat ovttas álggahit riikkaidgaskasaš sámi čoakkáldagaid kártema dainna ulbmilin ahte álggahivččii máhcaheami
• hoahpuha barggu máhcahit Bååstede-prošeavtta dávviriid gullevaš sámi museaide
• álggahuvvo sierra museologalaš eamiálbmotperspektiivvalaš áigečála
• láhččojuvvo dasa ahte turisttat ja earát ožžot rivttes dieđuid sámi kultuvrra ja historjjá birra
• várrejuvvo doarvái ruhta sámi dáiddamusea ollašuhttimii

13 Vaššás dadjamušat ja guottut

Givssideapmi, veahkaváldin ja nállevealaheapmi lea servodatváttisvuohta mii áitá vuđolaš demokráhtalaš árvvuid, nugo gierdilvuođa, áktejumi, ovttaárvosašvuođa ja oktiigullevašvuođa. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• galget buot sámegielain leat olámuttus dieđut nállevealaheami, givssideami ja vaššás dadjamušaid birra. Dáin galget leat dieđut vuoigatvuođaid birra ja makkár dieđihaninstánssat leat gávdnamis
• ovttadássásašvuođa- ja vealahanláhka doahttaluvvo ja jeagaduvvo
• diehtu sámiid, sámi kultuvrra ja sámi servodagaid birra galgá ođasmahttit ja nannet
• ásahuvvo fátmmasteaddji servodat gosa lea sadji buot olbmuide beroškeahttá duogážis
• demokráhtalaš servodaga vuođđoárvvut nannejuvvojit, nugo gierdevašvuohta, ovttaárvosašvuohta, áktejupmi, olmmošvuohta ja oktiigullevašvuohta

14 Ovttadássásašvuohta

Galget leat seamma vejolašvuođat árvvolaš eallinárvui, beroškeahttá sohkabealis ja sojus. Servodaga ovdáneapmi galgá láhčit saji ovttaskasolbmo vuoigatvuhtii eallit iežas válljemiid vuođul. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• galgá leat seamma vejolašvuohta árvosaš eallinárvui, beroškeahttá sohkabealis, sojus dahje doaibmanávccain
• bajit politihkalaš mihttun lea seammaárvosaš oassálastin servodagas
• boahttevaš servodat galgá olles álbmogii leat fátmmasteaddjin

15 LHBTIQA+ - Lesba, homofiila, bifiila, transolbmot, intersex, queer/bonju, aseksualitehta

SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• sámi LHBTQIA+ olbmuin galgá leat iešráđđenvuoigatvuohta, friddjavuohta ja vejolašvuohta eallit nu go ieža dan dáhttot ja gos háliidit balakeahttá veagalváldimis ja vealaheamis
• Duohtavuođa- ja soabahankomišuvdna galgá barggustis siskálastit ja guorahallat daid hástalusaid mat leat áidnalunddot bonju sápmelaččain, sihke historjjálaččat ja dál, ja čujuhit mo kolonialisma lea váikkuhan sámi oainnu sohkabeallái, bearrašii ja seksuálitehtii
• bonju olbmuid dili galgá guorahallat ja siskálastit veahkaváldima ja rihkkuma vuostá bargui sámi guovlluin ja servodagas muđui
• gealbu sohkabeali ja seksualitehta hárrái lasihuvvo sámi gielddain, erenoamážit ásahusain nugo skuvllain, mánáidsuodjalusas ja dearvvašvuođasuorggis
• diehtojuohkin- ja oahppoávdnasat main leat čállojuvvon erohusat sohkabeali, identitehta ja seksualitehta dáfus, galget leat olámuttus sámegielain, sihke online ja báberhámis ja galget leat fidnemis guoskevaš ásahusain ja arenain
• ferte lasihit doarjaga prošeavttaide ja servviide mat barget LHBTQIA+ áššiiguin sámi servodagain ja oččodit daid fásta ortnegiin
• áššiin mat máinnašit LHBTQIA+ gažaldagaid galgá Sámediggi álohii ráđđádallat dutkiiguin, servviiguin dahje earáiguin main lea dán suorggis gealbu ja vásáhus

16 Dearvvašvuohta ja fuolahus

Sámiin galgá leat ollislaš dikšofálaldat oktan sámegiela- ja kulturgealbbuin. Dál máŋgga doaimma ja dearvvašvuođafitnodaga stivre ruhta, iige olmmošvuohta ja gealbu. Dát čuohcá divššohasaid dárbbuide ja sin sámi árbevieruide olbmuidgaskasaš ovttasdoaibmamii. SáB áigu bargat dan nammii ahte:

• doalahivčče ja nannešii dearvvašvuođabálvalusaid sámi guovlluin
• álggahuvvojit doaimmat mat movttiidahttet sámegielalaš nuoraid gazzat oahpu dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis
• eastadeaddji bargu ja heahteveahkkefálaldat nannejuvvo sidjiide geain leat psyhkalaš váttisvuođat
• gárrenmirkkogeavaheami eastadeapmi nannejuvvo nu ahte geavaheaddjit ja oapmahaččat ožžot dárbbašlaš veahki
• fálaldat ja dikšu nannejuvvo buohkaide geat leat veahkaváldima gillán
• ceggejuvvojit sámi dearvvašvuođa-/dovddapárkkat sámi guovlluin
• ásahuvvo sierra sámi buohcciidáittardeaddji
• dikšo- ja fuolahusbálvalus galgá fálaldagastis goallostit sámi árvvuid ja olmmošlaš dárbbuid
• sámi gealbu ja resursa galgá bálkáhuvvot badjelii go eará vástideaddji virggit sámi gealbbu haga